Paini on yksi vanhimmista kamppailulajeista, ja se kuului kreikkalaisten sotilaskoulutukseen. Se oli osa antiikin olympialaisia ja yksi niiden päätapahtumista. Roomalaiset omaksuivat lajin myöhemmin vähemmän väkivaltaisessa muodossa areenoille, ja paini säilytti suosionsa. Ensimmäisissä moderneissa olympialaisissa laji oli heti mukana kreikkalais-roomalaisen painin muodossa. Vuonna 1904 olympialaisissa esiteltiin toinen muoto, vapaapaini.
Molempien lajien tavoite on sama: kaksi vastustajaa yrittää heittää toisensa mattoon ja painaa tämän hartiat mattoa vasten otteiden ja tekniikoiden avulla. Lajien ero on siinä, että vapaapainissa otteet lantiolinjan alapuolelta ovat sallittuja ja myös jalkoja saa käyttää, kun taas kreikkalais-roomalaisessa painissa tämä ei ole sallittua. Jälkimmäinen laji on lisäksi sallittu vain miehille, kun taas naisilla on vapaapainissa oma olympiakilpailunsa.
Paini olympialaisissa
Olympialaisissa urheilijat jaetaan seitsemään painoluokkaan (naisilla neljään). Painijan on hallittava lihasvoima, tekniikka ja notkeus. Painiotteiden, kuten käsivarsi- ja jalkalukkojen, oppiminen vaatii vuosien harjoittelua. Tekniikan lisäksi urheilijat harjoittavat lihasvoimaansa päästäkseen irti vastustajan otteista tai säilyttääkseen itse vastustajan hallinnan. Painiotteluissa on ottelun johto, johon kuuluvat mattotuomari, päätuomari, kolme pisteenlaskijaa ja kolme tuomariston jäsentä.
Ottelun edetessä kilpailijat saavat pisteitä esimerkiksi hyvistä otteista, hyökkäyksistä ja heitoista. Ottelu voitetaan, jos vastustajan molemmat hartiat painetaan mattoa vasten yli viiden sekunnin ajaksi tai jos toinen kilpailija saavuttaa 12 pisteen johtoaseman. Jos painia on jatkettu kuusi minuuttia eikä voittajaa ole vielä ratkaistu, eniten pisteitä saanut painija julistetaan voittajaksi.
Painin säännöt
Turnauksissa painijat jaetaan kahteen lohkoon. Jos kilpailija häviää kahdesti, hän putoaa kilpailusta. Molempien lohkojen voittajat ottelevat keskenään kullasta ja hopeasta. Lohkojen toiseksi sijoittuneet ottelevat keskenään pronssista.
Jokaisesta otteesta saa tietyn määrän pisteitä (1, 2, 3 tai 5 pistettä). Voiton voi saavuttaa seuraavilla tavoilla:
- Selätyksellä (vastustajan molemmat hartiat painetaan mattoa vasten)
- Piste-enemmistöllä (kun ero on vähintään 12 pistettä)
- Pisteillä (kun sääntömääräinen otteluaika on päättynyt, pisteet ratkaisevat)
- Vastustajan sulkemisella kilpailusta tai luovutuksella
Voittaneelle ja hävinneelle painijalle annetaan vastaavasti seuraavat ottelupisteet:
- 5 : 0 selätyksellä
- 5 : 0 voitosta, kun vastustaja luovuttaa loukkaantumisen vuoksi
- 5 : 0 sääntörikkomuksesta johtuvasta hylkäyksestä
- 4 : 0 teknisen ylivoiman voitosta (6 pisteen ero kahden jakson aikana), eikä häviäjä ole saanut yhtään pistettä<
- 4 : 1 teknisen ylivoiman voitosta (6 pisteen ero kahden jakson aikana), mutta häviäjä on saanut vähintään 1 teknisen pisteen
- 3 : 0 pistevoitosta kahdessa kolmesta jaksosta ilman häviäjän saamaa teknistä pistettä
- 3 : 1 pistevoitosta kahdessa kolmesta jaksosta, mutta häviäjä on saanut vähintään 1 teknisen pisteen
- 0 : 0 jos molemmat painijat on hylätty sääntörikkomuksen vuoksi
