Kendo (Japani), joka tarkoittaa ”miekan tietä”, on moderni japanilainen kamppailulaji, jossa harjoitellaan miekkailua ja joka perustuu perinteiseen japanilaiseen kenjutsuun. Se on fyysisesti ja henkisesti haastava laji, jossa kamppailulajien normit ja arvot yhdistyvät urheilullisiin elementteihin. Tämä japanilainen miekkailulaji kehitettiin 1500-luvulla yhdistämään suuri määrä erilaisia tekniikoita.
Moderni kendo
Moderni kendo kehitettiin kuitenkin vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla. Lajin harjoittajaa kutsutaan kendokaksi. Vuodesta 1975 lähtien kendon käsite on muotoiltu seuraavasti: ”ihmisluonteen kehittäminen katana-miekan periaatteita soveltamalla”. Kendo on siis itsekurin harjoittamista, kun taas kenjutsu on todellinen taistelutekniikka.
Kendo juontaa juurensa feodaalisen Japanin samurai-perinteeseen ja muistuttaa siten läheisiä kamppailulajeja, kuten iaidoa ja jodoa. Se on kenjutsun moderni urheilumuoto. Judon, karaten, aikidon ja muiden vastaavien lajien tavoin kendo kuuluu budoon. Lajia harjoitellaan erityisesti Japanissa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa. Kendo on saavuttanut suuren suosion myös Japanin ulkopuolella. Suomessa kendoa on harjoiteltu jo yli 25 vuoden ajan, ja useimmista suurista kaupungeista löytyy ainakin yksi dojo.
Kendo urheilulajina
Kendoa opetellaan halkaistusta bambusta valmistetuilla ”miekoilla”, joita kutsutaan shinai-miekoiksi. Harjoittaja eli kendoka käyttää laajaa suojavarustusta (bogu). Kenjutsussa ja kendo-katassa käytetään bokkeneita eli puisia miekkoja sekä katanoita eli teräsmiekkoja. Modernissa kendossa on kahdenlaisia hyökkäyksiä: lyöntejä ja pistoja. Lyönnit ovat sallittuja vain tietyille kehon alueille: pään yläosaan ja ohimoille, vartalon oikealle ja vasemmalle puolelle sekä kyynärvarsiin. Pistot saa kohdistaa vain kurkkuun, rintapanssarin yläosaan puolustautumistarkoituksessa tai vastustajan työntämiseksi kauemmas, minkä jälkeen voidaan hyökätä esimerkiksi tämän päähän. Koska väärin kohdistettu kurkkupisto voi aiheuttaa vammoja, tätä tekniikkaa ei yleensä käytetä aloittelijatasolla, vaan se otetaan käyttöön vasta myöhemmin.
Otteluissa pisteitä myönnetään vain, kun hyökkäykset suoritetaan oikein, hallitusti ja päättäväisesti. Hyökkääjän on myös ilmoitettava japanilaisella huudolla eli kiai’lla, mihin kehon osaan hän hyökkää. Jos kohteena on esimerkiksi vastustajan pää, huudetaan ”men”. Ranteeseen kohdistuvassa hyökkäyksessä huudetaan ”kote”. Vartaloon kohdistuvaan hyökkäykseen liittyy huuto ”do”, ja vastustajan kurkkuun kohdistuvassa pistossa huudetaan ”tsuki”. Voittaja on se, joka saavuttaa ensimmäisenä kaksi pistettä eli ipponia.
Kansainvälinen Kendoliitto (IKF) perustettiin vuonna 1970, ja sillä on jäseniä 44 maassa. Maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka kolmas vuosi.
