Brasilialainen jiu-jitsu on kamppailulaji, joka keskittyy grapplingiin ja jossa painotetaan matossa käytävää kamppailua. Tavoitteena on saavuttaa hallitseva asema ja saada vastustaja ‘taputtamaan’ mahdollisimman nopeasti. Laji perustuu perinteisen japanilaisen jiu-jitsun muunnokseen nimeltä ‘Jiu-do’.
Ajatuksena on, että pehmeä voittaa kovan. Toisin sanoen pienikokoinen ja heikompi henkilö voi oikeilla tekniikoilla ja liikkeillä puolustautua itseään vahvempaa ja suurempaa hyökkääjää vastaan. Lajia voi harrastaa itsepuolustuksena, erityisissä grappling-turnauksissa ja Mixed Martial Arts -turnauksissa. Sparraamisella ja harjoitteiden jatkuvalla toistamisella on tärkeä rooli harjoittelussa. Keskiössä on ennen kaikkea suorituksen taso, erityisesti otteluissa ja turnauksissa.
Brasilialaisen jiu-jitsun historia
Laji sai alkunsa, kun Kosen judon mestari Mitsuyo Maeda (Kosen judo on judon muoto, joka keskittyy enemmän matossa käytävään kamppailuun eli Ne Wazaan) muutti Brasiliaan. Hän muokkasi harjoitusmenetelmiä vähemmän vaarallisiksi ja opetti tekniikoita Carlos Gracielle, joka puolestaan välitti ne nuoremmalle veljelleen Heliolle. Veljekset opettivat lajin lapsilleen, jotka jatkavat perinnettä edelleen. Gracien perhe on kehittänyt järjestelmää yhä pidemmälle vuosien varrella.
Usein oteltiin Vale Tudo -otteluissa (Mixed Martial Artsin edeltäjä), joissa keskityttiin matossa käytävään kamppailuun ja tekniikoiden muokkaamiseen. Brasilialainen jiu-jitsu tuli tunnetuksi Yhdysvalloissa 1990-luvun alussa, kun Royce Gracie voitti ensimmäisen, toisen ja neljännen ‘Ultimate Fighting’ -mestaruuden. Sittemmin siitä on tullut monien MMA-ottelijoiden suosikkilaji, ja sitä arvostetaan laajasti sen matossa käytävän kamppailun painottamisen vuoksi. Brasilialaisen jiu-jitsun turnaukset keräävät maailmanlaajuisesti yhä enemmän huomiota, ja ne kasvavat jatkuvasti tunnetummiksi ja suuremmiksi, kuten ADCC:n (Abu Dahbi Combat Club) no-gi submission grappling -turnaukset.
Lajia kutsutaan joskus nimellä Gracie Jiu Jitsu, mutta Rorion Gracie on rekisteröinyt tämän nimen tavaramerkiksi, ja se viittaa hänen ja hänen opettajiensa edustamaan tyyliin. Myös muilla Gracien perheen jäsenillä, kuten Charles Graciella ja Renzo Graciella, on samankaltainen tyyli. Machadon veljekset kutsuvat sitä nimellä Machado Jiu-Jitsu. Jokaisella tyylillä on omat ainutlaatuiset piirteensä, mutta yleisesti niiden katsotaan olevan brasilialaisen jiu-jitsun johdannaisia.
Brasilialainen jiu-jitsu Alankomaissa
Vaikka lajia on harrastettu Alankomaissa jo vuosia, se ei ole vielä kovin tunnettu, vaikka maalla on maailmanlaajuisesti vahva maine kamppailulajien alalla. Alankomaissa on melko paljon kouluja, joissa voi harrastaa brasilialaista jiu-jitsua. Useimmissa niistä opettaa ‘mustan vyön’ haltija, mutta ei kaikissa. Valmentajat tulevat pääasiassa Brasiliasta. Ossista kotoisin oleva Mathieu Peters on ensimmäinen hollantilainen ‘mustan vyön’ haltija. Hän suoritti arvostetun kokeen tammikuussa 2007 Yhdysvalloissa Washingtonissa sijaitsevassa Yamasaki Academyssa. Lajin odotetaan kasvavan Alankomaissa valtavasti. Brasilialaista jiu-jitsua pidetään yhtenä tehokkaimmista kamppailulajeista.
Belgiassa on jo useita mustan vyön haltijoita: Juan Grizzo, Sabatine, Mario D’Hoker ja Koen Smets. Brasilialainen jiu-jitsu on saanut sielläkin paljon kannatusta, ja harrastajien määrä kasvaa tasaisesti. Aiemmin monet joutuivat matkustamaan ulkomaille otteluihin ja seminaareihin. Nykyään seurat järjestävät yhä enemmän omia leirejä, seminaareja ja kilpailuja kehittääkseen tasoaan.
