Wushu, joka tunnetaan myös nimellä moderni wushu, on kung fusta johdettu esitysmuoto. Laji kehitettiin vuoden 1949 jälkeisessä Kiinassa pyrkimyksenä edistää perinteistä kiinalaista kamppailulajia. IWUF:n (International Wushu Federation) perustamisen myötä wushusta on kehittynyt kansainvälinen urheilulaji. Joka toinen vuosi järjestetään maailmanmestaruuskilpailut. Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Pekingissä, ja niiden voittaja oli Clark Zhang.
Moderni wushu koostuu kahdesta lajista: taolusta ja sandasta. Taolu-liikkeet muistuttavat paljon voimistelua, ja niihin kuuluu muun muassa pisteytettäviä liikesarjoja ja liikkeitä. Liikesarjat koostuvat perusliikkeistä (potkut, lyönnit, tasapainoilu, hypyt, pyyhkäisyt ja heitot), joita esiintyy myös muissa kiinalaisissa kamppailulajeissa. On olemassa liikesarjoja, jotka on suoritettava tietyssä ajassa. Modernin wushun harrastajat harjoittelevat yhä useammin ilmassa tehtäviä tekniikoita, kuten 540 ja 720 asteen hyppyjä. Sanda, josta käytetään joskus myös nimityksiä sanshou tai Lei Tai, on moderni kamppailulaji ja -menetelmä, johon ovat vaikuttaneet perinteinen kiinalainen nyrkkeily, kiinalaiset painimenetelmät, kuten Shuai Chiao, sekä muut kiinalaiset painitekniikat, kuten Qin Na. Sanda muistuttaa paljon potkunyrkkeilyä ja muay thaita, mutta siihen kuuluu paljon enemmän painitekniikoita.
Wushun historia
Vuonna 1958 Kiinan hallitus perusti All-China Wushu Associationin. Se toimi kattojärjestönä, jonka tarkoituksena oli laatia sääntöjä kamppailulajien harjoitteluun. Kiinan fyysisen kulttuurin ja urheilun valtiollinen komitea johti standardoitujen liikesarjojen luomista useimpia kamppailulajeja varten. Tänä aikana otettiin käyttöön kansallinen wushu-järjestelmä, joka sisälsi muun muassa standardoidut liikesarjat, opetussuunnitelman ja vyöarvot. Wushu otettiin osaksi sekä yliopistojen että keskiasteen koulujen opetusta. Vuonna 1979 perustettiin erityinen työryhmä edistämään wushua. Nykyään Kiinassa harjoitellaan monia wushun tyylejä, sekä perinteisiä että moderneja, ja Kiinan hallitus edistää niitä kaikkia.
Liikesarjat
Wushussa harjoitellaan useita liikesarjoja. Ne jaetaan kolmeen kategoriaan: aseettomiin, lyhyisiin aseisiin ja pitkiin aseisiin. Aseettomiin kuuluvat Changquan, Nanquan ja Taijiquan, lyhyisiin aseisiin Dao, Jian, Taijijian ja Nandao ja pitkiin aseisiin Gun, Qiang ja Nangun. Suurin osa näistä liikesarjoista määriteltiin vuonna 1958.
Nämä liikesarjat suoritetaan kilpailuissa pakollisina tai yksilöllisinä liikesarjoina. Pakolliset liikesarjat on kehitetty urheilijoita varten, ja jokaisen urheilijan on suoritettava sama liikesarja. Yksilölliset liikesarjat urheilija kehittää valmentajan avustuksella. Yksilöllisten liikesarjojen lisäksi esitetään joskus myös pari- ja ryhmäliikesarjoja. Pariliikesarja, jota kutsutaan nimellä duilian, sisältää sparrausta muistuttavaa toimintaa aseilla tai ilman aseita. Pariliikesarja on näyttävä, ja liikkeet etenevät kauniisti synkronoidusti. Jiti-nimellä tunnettu ryhmäliikesarja on vielä näyttävämpi: siinä monet urheilijat suorittavat erilaisia liikkeitä samanaikaisesti. Usein kokonaisuuden tueksi soitetaan myös musiikkia, jotta liikkeet pysyisivät paremmin tahdissa.
Muut liikesarjat
Suurin osa lajin liikesarjoista on uusia, moderneja versioita perinteisistä liikesarjoista. Perinteisistä tyyleistä johdetut liikesarjat sisältävät kuitenkin monia uusia elementtejä. Nykyään harjoitellaan yleisesti seuraavia liikesarjoja:
- Baguazhang – kahdeksan trigrammin kämmen
- Bajiquan – kahdeksan ääripisteen nyrkki/nyrkkeily
- Chaquan – Chan nyrkki/nyrkkeily
- Chuojiao – pistävät jalat
- Ditangquan – maassa tehtävä nyrkki/nyrkkeily
- Fanziquan – käänteinen nyrkki/nyrkkeily
- Houquan – apinan nyrkki/nyrkkeily
- Huaquan – Huan nyrkki/nyrkkeily
- Paochui – tykinkuulalyönti
- Piguaquan – halkaiseva koukkunyrkki/nyrkkeily
- Shequan – käärmenyrkki/nyrkkeily
- Tantui – jousijalka
- Tanglanghushi – rukoilijasirkan ja tiikerin tyyli
- Tanglanquan – rukoilijasirkan nyrkki/nyrkkeily
- Tongbeiquan – selän läpi kulkeva nyrkki/nyrkkeily
- Wing Chun (Yongchunquan) – ikuinen kevät
- Xingyiquan – muodon ja tarkoituksen nyrkki/nyrkkeily
- Yingzhaoquan – kotkankynsinyrkki/nyrkkeily
- Zuiquan – humalaisen nyrkki/nyrkkeily
