Wushu, joka tunnetaan myös nimellä moderni wushu, on kungfusta johdettu näytöslaji. Laji kehitettiin vuoden 1949 jälkeisessä Kiinassa pyrkimyksenä elvyttää perinteinen kiinalainen kamppailulaji. IWUF:n (International Wushu Federation) perustamisen myötä wushusta on kehittynyt kansainvälinen urheilulaji. Joka toinen vuosi järjestetään maailmanmestaruuskilpailut. Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Pekingissä, ja niiden voittaja oli Clark Zhang.
Moderni wushu koostuu kahdesta lajista: taolusta ja sandasta. Taolu-liikkeet muistuttavat paljon voimistelua, ja niihin kuuluu muun muassa liikesarjoja ja manöövereitä, joista annetaan pisteitä. Liikesarjat koostuvat perusliikkeistä (potkut, lyönnit, tasapainoilu, hypyt, pyyhkäisyt ja heitot), joita esiintyy myös muissa kiinalaisissa kamppailulajeissa. On olemassa liikesarjoja, jotka on suoritettava tietyn ajan kuluessa. Modernin wushun harrastajat harjoittelevat yhä useammin ilmatekniikoita, kuten 540 ja 720 asteen hyppyjä. Sanda, jota kutsutaan joskus myös nimillä sanshou tai Lei Tai, on moderni kamppailulaji ja -menetelmä, johon ovat vaikuttaneet perinteinen kiinalainen nyrkkeily, kiinalaiset painimenetelmät, kuten Shuai Chiao, sekä muut kiinalaiset painitekniikat, kuten Qin Na. Sanda muistuttaa paljon potkunyrkkeilyä ja muay thaita, mutta siihen kuuluu paljon enemmän painitekniikoita.
Wushun historia
Vuonna 1958 Kiinan hallitus perusti All-China Wushu Associationin. Se toimi kattojärjestönä, jonka tehtävänä oli laatia sääntöjä kamppailulajien harjoittelulle. Kiinan fyysisen kulttuurin ja urheilun valtiollinen komitea johti useimpien kamppailulajien standardoitujen muotojen luomista. Tänä aikana otettiin käyttöön kansallinen wushu-järjestelmä, joka sisälsi muun muassa standardoidut liikesarjat, oppimateriaalin ja taitoasteet. Wushu otettiin käyttöön sekä yliopistoissa että lukioissa. Vuonna 1979 perustettiin erityinen työryhmä edistämään wushua. Nykyään Kiinassa harjoitetaan monia wushun tyylejä, sekä perinteisiä että moderneja, ja Kiinan hallitus edistää niitä kaikkia.
Liikesarjat
Wushussa harjoitellaan useita liikesarjoja. Ne jaetaan kolmeen kategoriaan: aseettomiin, lyhyisiin aseisiin ja pitkiin aseisiin. Aseettomiin kuuluvat Changquan, Nanquan ja Taijiquan, lyhyisiin aseisiin Dao, Jian, Taijijian ja Nandao, ja pitkiin aseisiin Gun, Qiang ja Nangun. Suurin osa näistä liikesarjoista määriteltiin vuonna 1958.
Nämä liikesarjat suoritetaan kilpailuissa pakollisina tai yksilöllisinä rutiineina. Pakolliset rutiinit on kehitetty urheilijoille, ja jokaisen urheilijan on suoritettava sama rutiini. Yksilölliset rutiinit suunnittelee urheilija valmentajan avustuksella. Yksilöllisten rutiinien lisäksi esitetään joskus myös kaksin- ja ryhmäliikesarjoja. Kaksin suoritettavaa liikesarjaa, duiliania, kutsutaan liikesarjaksi, jossa esiintyy sparrausta joko aseilla tai ilman. Kaksin suoritettava liikesarja on näyttävä, ja liikkeet etenevät kauniisti synkronissa. Ryhmäliikesarja, joka tunnetaan nimellä jiti, on vielä näyttävämpi: siinä monet urheilijat suorittavat erilaisia liikkeitä synkronoidusti. Usein mukana soitetaan myös musiikkia, jotta kokonaisuus pysyisi paremmin rytmissä.
Muut rutiinit
Suurin osa lajin rutiineista on uusia, moderneja koostelmia perinteisistä rutiineista. Siitä huolimatta perinteisistä tyyleistä johdetut rutiinit sisältävät paljon uusia osia. Nykyään harjoitellaan yleensä seuraavia rutiineja:
- Baguazhang – kahdeksan trigrammin kämmen
- Bajiquan – kahdeksan ääripään nyrkki/nyrkkeily
- Chaquan – Chan nyrkki/nyrkkeily
- Chuojiao – pistävät jalat
- Ditangquan – maassa makaavan nyrkki/nyrkkeily
- Fanziquan – kääntyvä nyrkki/nyrkkeily
- Houquan – apinan nyrkki/nyrkkeily
- Huaquan – Huan nyrkki/nyrkkeily
- Paochui – tykistölyönti
- Piguaquan – hakkaava nyrkki/nyrkkeily
- Shequan – käärmeen nyrkki/nyrkkeily
- Tantui – jousijalka
- Tanglanghushi – rukoilijasirkan ja tiikerin tyyli
- Tanglanquan – rukoilijasirkan nyrkki/nyrkkeily
- Tongbeiquan – selän läpi kulkeva nyrkki/nyrkkeily
- Wing Chun (Yongchunquan) – ikuinen kevät
- Xingyiquan – muodon ja tarkoituksen nyrkki/nyrkkeily
- Yingzhaoquan – kotkankynnen nyrkki/nyrkkeily
- Zuiquan – humalaisen nyrkki/nyrkkeily
