Kysy lapselta, mitä kamppailulajit ovat, ja saat usein vastaukseksi jotain kuten: ”voltteja ja potkuja” tai ”haluan ninjaksi”. Kysy vanhemmalta, ja hän vastaa todennäköisesti: ”kuria, kunnioitusta ja energian purkamista”. Juuri siinä on lasten kamppailulajien taika: ne ovat yhtä aikaa hauskoja ja opettavaisia.
Olipa kyse karatesta, judosta, Potkunyrkkeilystä tai Taekwon-Dosta – lapset oppivat tekniikoiden lisäksi yhteistyötä, rajojen kunnioittamista ja itseluottamuksen rakentamista. Parasta on, etteivät he usein edes huomaa, kuinka kovasti he samalla kehittävät motoriikkaansa, kuntoaan ja keskittymiskykyään.
Lasten suosiossa olevat kamppailulajit
Judo
Judo sopii lapsille erinomaisesti, sillä siinä keskitytään tasapainoon ja heittoihin, ei lyönteihin tai potkuihin. Lapset oppivat kaatumaan loukkaamatta itseään – mistä vanhemmatkin ovat salaa tyytyväisiä.
Karate
Karate perustuu kuriin ja täsmällisyyteen. Lapset pitävät erityisesti katoista (ennalta määrätyistä liikesarjoista), koska ne tuntuvat melkein tanssilta, joka on täynnä siistejä liikkeitä.
Taekwon-Do
Paljon potkuja ja paljon näyttävyyttä. Lapset innostuvat tästä usein, koska se näyttää siistiltä ja tarjoaa mukavasti mahdollisuuden purkaa energiaa.
Potkunyrkkeily
Potkunyrkkeily on yhä suositumpaa lasten keskuudessa, etenkin koska lyöntityynyjen kanssa harjoittelu on hauskaa. Se tarjoaa lapsille turvallisen ja hallitun tavan purkaa energiaa.
Brasilialainen jujutsu
BJJ kasvattaa suosiotaan myös lasten keskuudessa. Se on vähän kuin ”lattiapalapeliä”: kierimistä, kääntymistä ja sidontoja. Lapset kokevat sen usein leikkinä, mutta oppivat samalla paljon kehonhallintaa.
Miksi juuri lapset hyötyvät kamppailulajeista niin paljon
Kamppailulajien ainutlaatuisuus lasten kannalta on siinä, että ne ovat paljon muutakin kuin pelkkää liikuntaa. Ne yhdistävät fyysisen harjoittelun, henkisen vahvuuden ja sosiaaliset taidot. Maailmassa, jossa lapset istuvat usein iPadin ääressä, on virkistävää nähdä heidän liikkuvan täydellä energialla tatamilla. Se on hienoa paitsi vanhemmille myös ennen kaikkea lapsille itselleen.
Parasta on, ettei kamppailuissa ole kyse voittamisesta tai häviämisestä. Kyse on siitä, että opitaan tulemaan toimeen itsensä ja muiden kanssa – ja lapsille se saattaa olla jopa tärkeämpää kuin aikuisille.
Kamppailulajiharjoituksia lapsille (kotiin)
Fight2Win.nl:llä on paljon kokemusta lasten valmentamisesta. Tätä listaa varten tarkastelimme, mitä eri kamppailulajeissa usein tehdään ja mikä innostaa lapsia aidosti.
1. Kaatumis- ja kierimisleikit (judo ja BJJ)
Lapset opettelevat kaatumaan ja kierimään leikin muodossa. Esimerkiksi: ”Kuka osaa kierähtää hienoimmin kuin ninja?” Näin he oppivat tekniikkaa ilman, että harjoittelu käy tylsäksi.
2. Kaada torni! (Taekwon-Do ja karate)
Rakentakaa tyynyistä tai laatikoista torni ja antakaa lasten vuorotellen kaataa se potkulla tai lyönnillä. Lopputuloksena on hauskanpitoa yhdessä ja samalla tekniikan oppimista.
3. Lyöntityynyviesti (Potkunyrkkeily)
Muodostakaa parit ja asettakaa lapset vastakkain niin, että lyhyelle sprintille on riittävästi tilaa. Molemmilla lapsilla on lyöntityyny. Vuorotellen toinen lapsi juoksee toisen luo, tekee tyynyyn sarjan lyöntejä tai potkuja ja juoksee sitten takaisin omalle paikalleen.
4. Painia pallosta (BJJ ja judo)
Aseta pehmeä pallo keskelle ja anna kahden lapsen yrittää saada se omalle puolelleen painitekniikoita käyttäen. Leikkimielistä, mutta myös hyvä harjoitus tasapainolle ja kehonhallinnalle.
5. Varjotaistelu (karate ja Potkunyrkkeily)
Pyydä lapsia tekemään liikkeitä aivan kuin he taistelisivat kuvitteellista vastustajaa vastaan – mutta lisää mukaan leikkisää vaihtelua: esimerkiksi ”vain hidastettuna” tai ”kuvittele leijuvasi avaruudessa”. Se tekee harjoituksesta hauskaa ja luovaa.
Lasten opettaminen kamppailulajeissa
Yksi yrittää tehdä vakavissaan judokierähdyksen, toinen ei pysty lopettamaan nauramista kaataessaan tornia potkulla, ja ennen kuin huomaatkaan, useampi lapsi kierii kikattaen ympäri salia. Se on yhtä aikaa kaaosta ja kurinalaisuutta – ja juuri se tekee kamppailulajeista lapsille niin erityisiä. Ollaanpa rehellisiä: kyse ei ole tulevan mestarin kasvattamisesta.
Kyse on siitä, että lapset oppivat kunnioittamaan muita, voivat purkaa energiaansa ja ennen kaikkea pitää hauskaa. Kun he sitten säntäävät ovesta ulos punaposkisina, korvasta korvaan ulottuva hymy kasvoillaan ja lyöntityyny kainalossaan, tiedät valmentajana onnistuneesi.
