Yliopistopaini

Mitä on collegiate wrestling?

Collegiate wrestling, jota kutsutaan myös nimellä folkstyle wrestling , on amerikkalainen yliopistotason amatööripainin muoto. Tyyliä harjoitetaan myös high school- ja junioritasolla mukautetuin säännöin.

Folkstyle eroaa kansainvälisistä tyyleistä freestyle ja Greco-Roman. Collegiate wrestlingissä korostuvat erityisesti mattokontrolli, karkuyritykset, käännöt, hallinta-aika ja near-fall-pisteet.

Historiallinen kehitys

Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoilla oli monenlaisia painiperinteitä ennen eurooppalaisten siirtolaisten saapumista. Siirtomaa-aikana ja varhaisen Yhdysvaltojen aikana mukaan tulivat eurooppalaiset painimuodot, kuten kauluksesta ja kyynärvarresta painiminen, cornwallilainen paini, Cumberland-paini, Scottish Backhold ja catch-as-catch-can.

1800-luvulla painista tuli suosittu yleisölaji markkinoilla, festivaaleilla ja yleisurheiluseuroissa. Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen freestyle wrestling kehittyi omaksi lajikseen, samalla kun yhdysvaltalaiset koulut ja korkeakoulut kehittivät omia sääntöjään ja kilpailuperinteitään.

Korkeakoulujen välisistä kilpailuista NCAA:han

Ensimmäinen korkeakoulujen välinen kaksinkamppailu ajoitetaan yleensä vuoteen 1903, jolloin Yale ja Columbia kohtasivat. Vuonna 1905 Eastern Intercollegiate Wrestling Association järjesti ensimmäisen turnauksensa. Vuonna 1928 järjestettiin ensimmäiset NCAA:n painimestaruuskilpailut.

NCAA:n säännöt kehittyivät eri tavalla kuin kansainväliset säännöt. Näin collegiate wrestling kehittyi tunnistettavaksi yhdysvaltalaiseksi kilpailumuodoksi, jolla on omat hallinta-, aloitusasento- ja pisteytyssääntönsä. Yliopistojen ohjelmat ja high school -kilpailut laajenivat voimakkaasti etenkin 1900-luvulla.

Organisaatiot ja kilpailut

Korkeakoulujen kilpailuja järjestetään useissa eri puitteissa, kuten NCAA:n divisioonat I, II ja III, NAIA, NJCAA, CCCAA ja NCWA. USA Wrestling on yhdysvaltalaisten kansainvälisten painityylien kansallinen järjestö, ja se on erotettava erillisten korkeakoulukilpailujen järjestäjistä.

Simon Fraser University muodosti tärkeän kanadalaisen yhteyden yhdysvaltalaiseen college-painiin. Se, missä kilpailussa joukkue kilpailee, riippuu järjestöstä, kaudesta ja voimassa olevista kelpoisuussäännöistä.

Harjoitus ja tekniset alueet

Harjoitus käsittelee muun muassa asentoa ja liikkumista, käsien ja käsivarsien yhteyksiä, alasvientejä, matossa hallintaa, irtautumisia, käännöksiä, alasajoja, päällä pysymisiä ja near-fall-asentoja. Esimerkkejä teknisistä kategorioista ovat single leg, double leg, high crotch, snap down, duck under, arm drag, ankle pick, half nelson, cradle, tilt, stand-up, sit-out, switch ja Granby.

Termit kuvaavat ottelun osa-alueita, mutta eivät ole itsenäisiä ohjeita. Turvallinen harjoittelu edellyttää sopivaa mattoa, asiantuntevaa ohjausta, asteittaista etenemistä, kumppaneiden kunnioittamista sekä selkeitä sääntöjä kontaktista ja lopettamisesta.

Kausi ja kilpailumuodot

College-kausi kestää yleensä syksystä kevääseen. Joukkueet osallistuvat dual meet -otteluihin, multiple duals -tapahtumiin, invitationals-kutsuturnauksiin ja mestaruusturnauksiin. Ottelu koostuu yleensä kolmesta erästä, joiden yhteenlaskettu kesto on seitsemän minuuttia. Tasatilanteessa voidaan otella jatkoaika voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Turnauksissa käytetään usein sijoittamista, vapaakierroksia ja championship bracket -kaaviota, johon kuuluvat wrestle-back- eli consolation-kierrokset. Tarkat kilpailumuodot, punnitukset, bonuspisteet ja tasatilanteiden ratkaisutavat vaihtelevat liiton ja tapahtuman mukaan.

Pisteytys ja voittoehdot

Kuvatuissa yliopistopainin säännöissä peruspisteet ovat 3 pistettä alasviennistä, 1 piste irtautumisesta ja 2 pistettä käännöstä. Near-fall- eli selkäpisteitä myönnetään, kun hartioita tai lapaluita pidetään vaaditun ajan lähellä mattoa.

Ottelu voi päättyä selätykseen, tekniseen selkävoittoon, selvään pistevoittoon, pistevoittoon, luovutusvoittoon, hylkäykseen tai luovutukseen. Painiaika eli aikaetu voi vaikuttaa lopputulokseen myös yliopistopainissa. Pisteytys on aina tarkistettava voimassa olevista lajiliiton säännöistä.

Kahden joukkueen otteluiden ja turnausten pisteytys

Kahden joukkueen ottelussa yksittäisten otteluiden tulokset muutetaan joukkuepisteiksi. Kuvatun NCAA-taulukon mukaan selätys, luovutusvoitto, hylkäys tai luovutus tuottaa joukkueelle enemmän pisteitä kuin tavallinen pistevoitto. Turnauksissa huomioidaan lisäksi etenemispisteet ja sijoituspisteet.

Naisten paini

University of Minnesota Morrisin ensimmäinen naisten varsity-joukkue ajoittuu vuoteen 1993-1994. WCWA kehittyi erilliseksi organisatoriseksi viitekehykseksi lukuvuodesta 2007-2008. Yhdysvaltalaiset naisten yliopistokilpailut voivat noudattaa eri sääntöjä ja toimia eri organisaatioiden alaisina, kuten vapaapainin tai folkstylen puitteissa.

Painoluokat ja kilpailuterveys

Yliopistopaini käyttää painoluokkia, jotka voivat vaihdella liiton ja kauden mukaan. Osallistumiseen voidaan vaatia virallinen punnitus ja vähimmäispaino. Vastuullisessa painonhallinnassa on otettava huomioon nesteytys, kehonkoostumus ja lääkärin valvonta.

Nopea kuivattaminen tai äärimmäinen painonpudotus ei ole turvallinen urheilustrategia. NCAA:n, NAIA:n, NJCAA:n tai NCWA:n ajantasaiset säännöt määrittävät, mitä painonhallintamenettelyjä sovelletaan.

Vammat ja infektiot

Intensiivisen fyysisen kontaktin vuoksi polviin, nilkkoihin, ranteisiin, olkapäihin ja ihoon voi tulla vammoja. Myös aivotärähdys, painijan korva, rasitusvammat ja polvilumpion alapuolinen bursiitti ovat tunnettuja riskejä.

Ihokontakti voi helpottaa märkärupen, MRSA:n, silsan ja herpes gladiatorumin leviämistä. Puhtaat vaatteet, suihkussa käyminen, mattojen puhdistaminen ja tarttuvan sairauden aikana harjoittelun välttäminen vähentävät riskiä.

Mahdollisen päävamman, infektion, avohaavan tai selittämättömän turvotuksen yhteydessä urheilijan tulee hakeutua hoitoon ja palata harjoitteluun vasta saatuaan siihen luvan.

Koulupaini

Yläkoulu- ja lukioikäisten tasolla puhutaan yleensä koulupainista koulupaini. NFHS määrittää sitä koskevat säännöt. Koulupainiotteluissa käytetään yleensä kolmea kahden minuutin erää, eikä niissä ole samaa collegiate-painin riding time -järjestelmää.

Nuorten turnauksissa folkstyle-painia voidaan tarjota freestyle- ja kreikkalais-roomalaisen painin rinnalla. Ikäluokka, lajiliitto ja osavaltio määrittävät tarkat säännöt.

Kriittinen yhteenveto

Collegiate wrestling on yhdysvaltalainen kilpailuperinne, jossa painotetaan voimakkaasti hallintaa, mattopositiota ja kilpailutaktiikkaa. Lajilla on selviä yhtymäkohtia vapaapainiin ja kreikkalais-roomalaiseen painiin, mutta säännöt, pisteytys ja aloitusasennot eivät ole samat.

Historialliset lukumäärät, joukkueet, painoluokat, turnaussäännöt ja organisaatiot vaihtelevat ajan ja liiton mukaan. Siksi väitteet siitä, että laji takaisi suoraan menestyksen MMA:ssa, tarjoaisi ”kovimman” harjoitteluympäristön tai edustaisi nykyistä yleispätevää standardia, on jätetty pois.