Judo

Mitä judo on?

Judo on alun perin japanilainen kamppailu- ja itsepuolustuslaji, jonka Jigoro Kano kehitti noin vuonna 1882. Sana judo tarkoittaa ”pehmeää tietä” ja viittaa harjoittelu- ja elämäntapaan, jossa tekniikka, ajoitus ja hallinta ovat raakaa voimaa tärkeämpiä. Harjoittelijaa kutsutaan judokaksi.

Judossa opit käyttämään vastustajan nopeutta ja voimaa sen sijaan, että vastaisit niihin suoraan. Tavoitteena on horjuttaa vastustaja hallitusti ja heittää hänet tai hallita häntä matossa sidonnalla, kuristuksella tai nivelväännöllä. Kilpajudo on suosittua ympäri maailmaa, ja se on ollut olympiaohjelmassa vuodesta 1964 lähtien.

Judo ei ole pelkästään voittamista. Itsehillintä, kunnioitus, yhteistyö ja turvallinen harjoittelu muodostavat lajin perustan. Harjoitus ja ottelu alkavat ja päättyvät kunnioitukseen harjoitusparia, vastustajaa ja tatamia kohtaan.

Lajin ydin

Judon kaksi klassista periaatetta ovat seiryoku zenyō, maksimaalinen vaikutus minimaalisella vaivalla, ja jita kyōei, molemminpuolinen hyöty ja yleinen hyvinvointi. Matolla tämä tarkoittaa tehokasta liikkumista, oikean toiminnan valitsemista oikealla hetkellä ja yhdessä harjoittelua kehittymistä varten. Heität harjoitusparisi, mutta sen jälkeen hän heittää myös sinut. Siksi judo on samanaikaisesti yksilöllinen haaste ja yhteinen oppimiskoulu.

Jujutsusta judoon

Jigoro Kano syntyi vuonna 1860 Mikagessa Japanissa. Pienenä ja hentoisena poikana, jota kiusattiin usein, hän alkoi harjoitella perinteistä jujutsua. Hän opiskeli muun muassa Tenjin Shinyo-ryū- ja Kitō-ryū-tyylejä ja yhdisti niiden käyttökelpoiset tekniikat turvallisemmaksi ja järjestelmällisemmäksi järjestelmäksi: judoksi.

Vuonna 1882 Kano perusti Kodokanin Tokioon. Hän poisti perinteisen jujutsun vaarallisimmat tekniikat ja kehitti randorin, vastustajan kanssa tehtävän vapaan harjoittelun, turvallisen mutta realistisen harjoittelun perustaksi. Tekniikan, fyysisen kehityksen ja henkisen kasvatuksen yhdistelmä teki judosta enemmän kuin pelkän kokoelman taistelutekniikoita.

Jigoro Kanon filosofia

• Seiryoku zenyō - saavuta mahdollisimman suuri vaikutus mahdollisimman vähäisellä vaivalla. Käytä energiaasi tehokkaasti ja opi hyödyntämään vastustajan voimaa omaksi eduksesi.
• Jita kyōei - molemminpuolinen hyöty ja yleinen hyvinvointi. Judoa opitaan yhdessä, kumppania kunnioittaen ja vastuuta kantaen toistenne kehityksestä.

Tekniikka raakaa voimaa tärkeämpää

Alkuperäisen ihanteen mukaan pienemmän ja fyysisesti heikomman henkilön piti pystyä puolustautumaan tekniikan avulla suurempaa hyökkääjää vastaan. Kilpajudossa voimalla on tietenkin merkitystä, mutta ajoitus, tasapaino, ote, asento ja tekninen ratkaisu ratkaisevat edelleen, kumpi voittaa kamppailutilanteen.

Judo leviää maailmanlaajuiseksi ja olympialajiksi

Kano levitti judoa kansainvälisesti näytösten ja koulutusten avulla. Vuonna 1964 judo pääsi olympialajiksi Tokion olympialaisissa. Ensimmäiset miesten maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1956 ja ensimmäiset naisten maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1980. Vuodesta 1987 alkaen turnaukset yhdistettiin. International Judo Federation (IJF) on lajin kansainvälinen kattojärjestö.

Hollantilainen judoperinne saavutti maailmanlaajuista arvostusta Anton Geesinkin ansiosta. Hän voitti olympiakultaa Tokiossa vuonna 1964. Wim Ruska voitti kaksi kultamitalia vuonna 1972, ja Mark Huizinga tuli olympiavoittajaksi vuonna 2000.

Judon tärkeät kehitysvaiheet

Judo alkoi henkilökohtaisen kehityksen ja itsepuolustuksen järjestelmänä, kehittyi kansainväliseksi kilpailulajiksi ja säilyi samalla yhteydessä perinteisiin dojo-arvoihin. Kodokan valvoo teknistä ja historiallista perustaa, kun taas liitot ja kilpailuorganisaatiot kehittävät lajia edelleen eri-ikäisille ja -tasoisille.

Alankomaiden panos

Anton Geesink ei saavuttanut ainoastaan historiallista olympiavoittoa. Valkoisen ja sinisen judopuvun käyttö suurissa kilpailuissa yleistyi osittain hänen vaikutuksensa ansiosta, koska tuomarit, yleisö ja katsojat näkevät siten paremmin, kumpi judoka suorittaa minkäkin liikkeen. Pienemmissä kilpailuissa ja Japanissa käytetään myös punaisia ja valkoisia budovöitä judokoiden erottamiseksi toisistaan.

Harvinainen 10. dan

10. dan on poikkeuksellinen arvoaste, joka on historiallisesti myönnetty vain hyvin pienelle joukolle judokoita. Tunnettuihin haltijoihin kuuluvat muun muassa Kyuzo Mifune, Yoshitsugu Yamashita, Anton Geesink, Charles Palmer, Toshiro Daigo, Ichiro Abe, Yoshimi Osawa, Jaap Nauwelaerts de Agé ja George Kerr. Punainen vyö edustaa korkeimpia dan-arvoja; tarkka myöntäminen ja tunnustaminen voi vaihdella liitoittain.

Judo kuuluu kaikille

Judoa harrastavat lapset, aikuiset ja seniorit. Harrastejudossa painotetaan turvallista liikkumista, kaatumisen opettelua, yhteistyötä ja hauskanpitoa. A-judo liikuntarajoitteisille urheilijoille on integroitu osaksi lajia, ja tarvittaessa harjoituksia ja kilpailuja mukautetaan.

Judo-harjoittelu

Judotunnit järjestetään dojolla tatamilla. Harjoittelu alkaa perinteisesti seiza-asennossa eli polvillaan istuen, ja siihen kuuluu kumarrus tatamia kohti. Myös tatamilta poistuessaan judokat osoittavat kunnioitusta. Kyseessä on yksinkertainen tapa, jolla on selkeä viesti: harjoittele ahkerasti, mutta kohtele ympäristöäsi ja harjoittelukumppaniasi huolellisesti.

Kaatumisen turvallinen vastaanottaminen ja turvallisen liikkumisen oppiminen

Ukemi-waza eli kaatumisen turvallisen vastaanottamisen tekniikat on yksi judon ensimmäisistä ja tärkeimmistä osa-alueista. Judoka oppii kaatumaan turvallisesti taaksepäin, sivulle ja eteen ennen kuin heitot ja randori-harjoittelu muuttuvat vaativammiksi. Hyvä ukemi suojaa omaa kehoa ja mahdollistaa luottavaisen harjoittelun.

Tärkeimmät tekniikkaperheet

• Nage-waza - heittotekniikat, kuten jalkapyyhkäisyt, lonkkaheitot, olka- ja käsivarsiheitot sekä uhrautumisheitot.
• Katame-waza - mattokontrollin tekniikat, kuten sidonnat, käsilukot ja kuristukset.
• Atemi-waza - lyönti- ja potkutekniikat. Niitä ei sallita randorissa tai shiain aikana, mutta niitä esiintyy joissakin katoissa.

Tekniikan suorittavaa judokaa kutsutaan toriksi. Tekniikan vastaanottavaa judokaa kutsutaan ukeksi. Roolit vaihtuvat jatkuvasti. Judoa ei opi ainoastaan tekniikoita suorittamalla, vaan myös vastaanottamalla ne turvallisesti ja ymmärtämällä niitä.

Randori, shiai ja kata

Randorin aikana judokat harjoittelevat vapaasti ja vastustaen. Virallinen ottelu on shiai, joka vaatii taktiikkaa, kuntoa, oteottelua ja hallintaa paineen alla. Katat ovat ennalta määrättyjä muotoja, joissa tekniikat suoritetaan muodollisesti ja täsmällisesti. Yhdessä nämä kolme harjoittelumuotoa muodostavat judon teknisen rungon.

Judo ympäri maailmaa

Judo on kasvanut maailmanlaajuiseksi urheilulajiksi, jolla on kansallisia liittoja, paikallisia seuroja, kansainvälisiä mestaruuskilpailuja ja vakiintunut paikka olympialaisissa. IJF järjestää maailmanmestaruuskilpailut olympiavuosien välissä ja valvoo yhdessä kansallisten liittojen kanssa kansainvälistä kilpailurakennetta.

Lajissa on useita tasoja. Aloittelijat harjoittelevat pääasiassa kaatumista, liikkumista, otteita ja perusheittoja. Edistyneet judokat työskentelevät yhdistelmien, vastatekniikoiden, mattojudon ja kilpailutaktiikan parissa. Huipputasolla yhdistyvät voima, kunto, videoanalyysi, kilpailukokemus ja erittäin hioutunut ajoitustaju.

Seurat, liitot ja judokoulut

Judokoulu voi olla itsenäinen urheilukoulu tai yhdistys. Lapset ja aikuiset harjoittelevat judovalmentajan johdolla usein ryhmissä, jotka on jaettu iän, kokemuksen ja tason mukaan. Monet seurat järjestävät sisäisiä kilpailuja ja kutsuvat mukaan myös muiden koulujen judokoita.

Alankomaissa kansallinen liitto on Judo Bond Nederland. Belgiassa vastaava liitto on Koninklijke Belgische Judobond, jonka alaisuuteen kuuluvat Judo Vlaanderen ja Ligue Francophone Belge de Judo. Kansalliset liitot yhdistävät seurat kansainvälisiin järjestöihin sekä koordinoivat vyökoevaatimuksia, kilpailuja ja edustajien lähettämistä kansainvälisiin turnauksiin.

Judo elinikäisenä liikuntamuotona

Turvallisen kaatumisen, hallitun kontaktin, kurinalaisuuden ja yhteistyön yhdistelmä tekee judosta sopivan monenikäisille. Kaikki judokat eivät valitse virallisia kilpailuja. Monille harrastajille judon arvo piilee nimenomaan kunnon ylläpitämisessä, itseluottamuksen rakentamisessa, vastarinnan käsittelemisen oppimisessa ja yhdessä kasvamisessa dojolla.

Judo Alankomaissa

Alankomailla on vahva judoperinne, ja maasta on noussut useita maailman- ja olympiavoittajia. Anton Geesink voitti olympiakultaa vuonna 1964, Wim Ruska kaksi kultamitalia vuonna 1972 ja Mark Huizinga olympiakultaa vuonna 2000. Heidän saavutuksensa tekivät judon tunnetuksi laajalle yleisölle ja vahvistivat alankomaalaista judokulttuuria.

Judo Bond Nederland (JBN) on Alankomaiden kansallinen judoliitto. Judokoulut ja -seurat muodostavat lajin perustan. Niissä lapset ja aikuiset oppivat liikkumaan turvallisesti, harjoittelevat yhdessä ja voivat valmistautua kokeisiin ja kilpailuihin.

Alankomaiden vyöarvojärjestelmä

Alankomaissa vyöarvojärjestelmä etenee alemmista kyu-arvoista ylempiin dan-arvoihin. Vyön väri osoittaa tason. Kyu-arvot ulottuvat 6. kyusta 1. kyuun. Sen jälkeen tulevat dan-arvot 1. danista aina 10. daniin asti.

• 6. kyu - valkoinen
• 5. kyu - keltainen
• 4. kyu - oranssi
• 3. kyu - vihreä
• 2. kyu - sininen
• 1. kyu - ruskea
• 1.-5. dan - musta
• 6.-8. dan - puna-valkoinen
• 9. ja 10. dan - punainen

Lasten kanssa koulut käyttävät joskus vyömerkkejä tai puolikkaita vöitä. Niiden avulla näkyy, kuinka lähellä judoka on seuraavaa arvoastetta, ja kehitys pysyy selkeänä ja motivoivana. Kyu-arvojen välinen odotusaika on vähintään kuusi kuukautta, mutta käytäntö voi vaihdella kouluittain ja koeajankohdan mukaan.

Kokeet ja JBN

Kyu-kokeet järjestetään usein oman judokoulun sisällä. Dan-arvoa varten tarvitaan Judo Bond Nederlandin kautta suoritettava koe. 1.-3. danin kokeista vastaavat alueelliset tutkintolautakunnat, kun taas 4. ja 5. danin arvioivat valtakunnalliset tutkintolautakunnat. Ylempiä arvoja myönnetään yhä enemmän judon hyväksi tehtyjen ansioiden perusteella kulloinkin voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

Mustan vyön jälkeen vyömerkkejä ei enää käytetä. Dan-koe sisältää muun muassa katan sekä vapaaosan, jossa esitetään pysty- ja mattotekniikoita. Osallistumista ylempiin kilpailuihin ja dan-arvon saavuttamista varten kansallinen judoliitto ja judopassi ovat tärkeitä.

Kata: judo muodollinen puoli

Katat ovat ennalta määrättyjä muotoja, joissa judotekniikat suoritetaan muodollisesti, täsmällisesti ja sovitussa järjestyksessä. Kataa voi ajatella judon kielioppina: se tekee tekniset periaatteet näkyviksi ja auttaa judokoita kehittämään ryhtiä, ajoitusta, etäisyyttä, hallintaa ja liikkumista tarkasti.

Katan suorittaminen on dan-kokeen pakollinen osa, mutta kataa harjoitellaan myös erikseen. Monet judokat aloittavat sen harjoittelun noin 13-vuotiaana ja 2. kyūn tasolla. Tekniikan suorittavaa paria kutsutaan toriksi, ja tekniikan vastaanottavaa paria ukeksi.

Tärkeät Kodokan-katat

• Nage no Kata - heittotekniikoiden ennalta määrättyjä muotoja.
• Katame no Kata - mattokontrollin tekniikoita.
• Ju no Kata - muotoja, joissa myötäilevyys ja sulava liikkuminen ovat keskiössä.
• Kime no Kata - puolustautumis- ja ratkaisevan hallinnan tekniikoita.
• Koshiki no Kata - vanhoja tekniikoita, joilla on suora yhteys perinteisiin kamppailulajeihin.
• Kodokan Goshin Jutsu - itsepuolustuksen muotoja.
• Itsutsu no Kata - kata, joka perustuu viiteen luonnonlakiin.

Muut katat

• Seiryoku Zenyo Kokumin Taiiku no Kata - maksimaaliseen tehokkuuteen tähtääviä harjoituksia.
• Go no Kata - voimatekniikoita.
• Joshi Goshin Ho - naisten itsepuolustusta.
• Gonosen no Kata - vastatekniikoita.
• Hikomi no Kata - pystyasennossa tehtäviä kallistustekniikoita.

Kata ei vaadi kilpailutahtia, vaan keskittymistä yksityiskohtiin. Jokainen asento, siirtyminen ja tekniikka välittää judon tarkoituksen. Siksi kata on edelleen tärkeää judokoille, jotka haluavat hioa tekniikkaansa, myös silloin, kun he eivät osallistu virallisiin kilpailuihin.

Ottelu: shiai

Virallista judo-ottelua kutsutaan shiaiksi. Judokat jaetaan iän ja painon mukaan, jotta ottelu olisi mahdollisimman reilu ja turvallinen. Aikuisten ottelu kestää yleensä neljä minuuttia. Junioreilla ottelun kesto on iästä riippuen yleensä kahdesta neljään minuuttia.

Tuomarin komennot

• Hajime - aloita. Ottelu ja otteluaika alkavat.
• Mate - odota. Ottelu ja ajanotto keskeytetään.
• Sono-mama - älä liiku. Judokat pysyvät paikoillaan, esimerkiksi sidonnan aikana.
• Yoshi - jatka. Ottelu jatkuu samoista asennoista kuin ennen sono-mamaa.

Pisteytys ja arviointi

Heitto arvioidaan hallinnan, voiman, nopeuden ja vastustajan alastulon perusteella. Tärkeimmät ottelupisteet ovat ippon, waza-ari ja yuko. Ippon päättää ottelun välittömästi. Waza-ari on vahva, mutta ei täydellinen piste; useat tulokset voivat voimassa olevien kilpailusääntöjen mukaan ratkaista ottelun lopputuloksen yhdessä.

• Ippon - täysi piste vakuuttavasta tekniikasta, jossa on hallinta ja selkeä alastulo tai muu ratkaiseva suoritus.
• Waza-ari - korkea pistemäärä hyvin suoritetusta tekniikasta, joka ei täytä kaikkia ipponin ehtoja.
• Yuko - voimassa olevien kilpailusääntöjen mukainen alempi pistemäärä.

Pystytekniikat ja mattotyöskentely

Tachi-wazassa eli pystytekniikoissa tarkastellaan muun muassa tasapainon horjuttamista, hallintaa heiton aikana ja alastuloa. Ne-wazassa eli mattotekniikoissa sidonnasta voidaan antaa pisteitä, kun vastustaja on hallitusti selällään tai olkapäällään ja suorittaja pitää ylhäältä painetta. Tarkka pistemäärä ja kesto määräytyvät lajiliiton tai kilpailujärjestäjän voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Jonai ja jogai

Toiminta on jonai eli sisällä, kun tekniikan lopputulos on selvästi kilpailualueen sisällä. Pystytekniikassa alastulo voi tapahtua alueen ulkopuolella, jos tekniikka aloitettiin alueen sisäpuolella. Mattotyöskentelyssä toiminta jatkuu sisällä niin kauan kuin judoka pitää fyysisen kosketuksen kilpailualueeseen. Jos toiminta on jogai eli ulkona, tuomari keskeyttää ottelun komennolla mate.

Painoluokat

• Miehet: alle 60 kg, 60–66 kg, 66–73 kg, 73–81 kg, 81–90 kg, 90–100 kg ja yli 100 kg.
• Naiset: alle 48 kg, 48–52 kg, 52–57 kg, 57–63 kg, 63–70 kg, 70–78 kg ja yli 78 kg.

Tarkat painoluokat voivat vaihdella iän, kilpailun ja voimassa olevien kansainvälisten sääntöjen mukaan. Siksi järjestävän liiton määräykset ovat aina ensisijaisia.

Rangaistukset judossa

Rangaistusten tarkoitus on korjata vaarallista, passiivista tai epäurheilijamaista toimintaa. Kaksi tärkeintä rangaistusnimitystä ovat shido lievästä rikkomuksesta ja hansoku-make vakavasta rikkomuksesta tai hylkäyksestä. Tarkka soveltaminen voi vaihdella ikäluokan ja voimassa olevien kilpailusääntöjen mukaan.

Shido

Shido voidaan antaa toiminnasta, joka häiritsee ottelun kulkua sääntöjenvastaisesti. Esimerkkejä ovat liiallinen puolustaminen tai passiivinen judo, valehyökkäys, tarpeeton kilpailualueelta poistuminen, yksipuolinen ote ilman välitöntä hyökkäystä, puhuminen ottelun aikana sekä todellisen judootteen jatkuva välttely.

Shidoon voivat johtaa myös oman judogin tai vastustajan judogin järjesteleminen, käsien tai jalkojen vieminen kasvojen lähelle, otekamppailun tarpeeton keskeyttäminen sekä tekniikoiden suorittaminen, joita ei kyseisessä ikäluokassa sallita. Toimitettujen kilpailusääntöjen mukaan kolme shidoa vastaa hansoku-makea.

Hansoku-make

Suora hansoku-make seuraa vakavasta rikkomuksesta ja tarkoittaa ottelun häviämistä. Rikkomuksesta riippuen seurauksena voi olla myös sulkeminen pois turnauksen loppuosasta. Epäsuora hansoku-make syntyy kolmesta shidosta ja johtaa lähtökohtaisesti ottelun häviämiseen.

• käsilukon suorittaminen muualla kuin kyynärnivelessä;
• vastustajan tahallinen vahingoittamisyritys tai judoa vastaan toimiminen;
• judogin tarttuminen vyön alapuolelta tai metalliesineiden käyttäminen;
• erotuomarin huomiotta jättäminen tai halveksuvan käytöksen osoittaminen;
• matossa jo makaavan vastustajan nostaminen ja hänen heittämisensä välittömästi uudelleen;
• toisen tai molempien jalkojen tarttuminen pystyasennosta eli grabbing, kun mitään poikkeusta ei sovelleta;
• pää edellä eteenpäin sukeltaminen pystyasennossa suoritettavaan tekniikkaan eli diving;

Grabbing ja diving

Grabbing-kielto otettiin käyttöön, jotta judon ja muiden painilajien välinen ero säilyisi selvempänä. Ensimmäisestä rikkomuksesta voidaan toimitettujen kilpailusääntöjen mukaan antaa shido ja toistuvasta rikkomuksesta hansoku-make. Myös diving, jossa judoka syöksyy pää edellä eteenpäin heittoon, rangaistaan ankarasti. Tarkat poikkeukset ja seuraukset määräytyvät aina järjestävän liiton voimassa olevien sääntöjen mukaan.

Miten ottelu päättyy

• ippon heitolla, sidonnalla, käsilukolla tai kuristuksella;
• vastustajalle annettu kolme shidoa tai suora hansoku-make;
• luovutukseen, esimerkiksi taputtamalla tai huutamalla maita;
• korkeampaan pistemäärään varsinaisen otteluajan päättyessä;
• golden score -jatkoajalla, kun ottelutilanne on tasan ja ratkaisu tarvitaan edelleen.

Golden score -jatkoajalla ottelu jatkuu, kunnes piste tai rangaistus ratkaisee ottelun. Nuorten otteluissa voidaan soveltaa poikkeavia sääntöjä, kuten erilainen menettely tasatilanteessa.

Nuorten säännöt ja turvallisuus

Judo pitää turvallisuutta erittäin tärkeänä. Siksi nuorten kilpailuihin, mukaan lukien alle 12-vuotiaiden sarja, sovelletaan lisäsääntöjä. Tavoitteena on, että nuoret judokat saavat kilpailukokemusta ympäristössä, joka sopii heidän ikäänsä, kehitystasoonsa ja fyysiseen kuormitettavuuteensa.

Tärkeimmät erot nuorten sarjoissa

• Käsilukot eivät ole sallittuja.
• Kuristukset eivät ole sallittuja.
• Ottelu kestää yleensä kaksi minuuttia, jos jatkoaikaa ei tarvita.
• Ensiapuhenkilöstö saa myös judokan pyynnöstä mennä tatamille niin usein kuin on tarpeen.
• Tekniikat, jotka suoritetaan yhdellä tai molemmilla polvilla, eivät ole sallittuja.
• Uhriheitot, joissa vastustaja vedetään suorittajan vartalon yli, eivät ole sallittuja.

Koska nuorten kilpailuilla on myös kasvatuksellinen tavoite, tilanteita selitetään usein ensin eikä shido-rangaistusta määrätä yhtä nopeasti. Normaalit turvallisuussäännöt ovat kuitenkin edelleen voimassa. Myös grabbing, diving ja muut kielletyt toimet ovat edelleen kiellettyjä. Sallitun otteen välttämisestä voidaan nuorten säännöissä rangaista heti ankarasti.

Ensiapu kilpailujen aikana

Nuorten kilpailuissa ensiapuhenkilöstö saa mennä tatamille, kun se on tarpeen. Vanhempien judokoiden kilpailuissa noudatetaan tiukempia menettelyjä, ja tatamille menemisellä ilman erotuomarin kutsua voi olla vaikutuksia otteluun. Erotuomari voi kutsua ensiavun esimerkiksi pään, selän tai niskan vamman, kivespussin vamman, revenneen kynnen tai vuotavan haavan vuoksi.

Toimitetun ohjeistuksen mukaan vuotava haava voidaan sitoa enintään kaksi kertaa. Kolmannen vuodon jälkeen judoka voi hävitä ottelun. Ensiapusääntöjen ja kilpailusta seuraavien vaikutusten tarkka soveltaminen määräytyy aina järjestävän liiton voimassa olevan sääntökirjan mukaan.

Turvallisuus alkaa tatamilta

Hyvä nuorten harjoittelu alkaa kaatumistekniikoista, selkeistä sopimuksista ja hallitusta kontaktista. Valmentajat, erotuomarit, vanhemmat ja judokat kantavat yhdessä vastuun turvallisesta ilmapiiristä. Tekniikka, kunnioitus ja ilo kuuluvat judoon yhtä olennaisesti kuin voittaminen.