Oikean käden isku, joka muuttaa ottelun kulun hetkessä. Korkea potku, joka saa täyden katsomon nousemaan jaloilleen. Jännitys, jolla vastustaja reagoi Badr Harin astuessa eteenpäin. Hänen urallaan nähtiin hetkiä, jotka potkunyrkkeilyn ystävät muistavat vielä vuosienkin päästä. Tämän vetovoiman perustana oli poikkeuksellisen hyökkäyskykyinen urheilija, mutta sitä kasvattivat myös vastustajat, valmentajat ja areenat, joita hän kohtasi matkan varrella.
Harin tarina kulkee Amsterdamin harjoittelusaleilta Japanin K-1-turnauksiin, Amsterdam ArenA -areenalle ja GelreDomeen. Hänestä tuli K-1:n raskaan sarjan mestari, hän voitti It’s Showtime -sarjan raskaan sarjan mestaruuden ja eteni kahteen perinteisen K-1 World Grand Prix'n finaaliin. Myöhemmin hänen kilpailuasetelmansa Rico Verhoevenin kanssa toi potkunyrkkeilyn entistä suuremman yleisön tietoisuuteen. Näiden tunnettujen huippuhetkien taakse mahtuu erilaisia harjoittelujaksoja, uusintaotteluita ja otteluita, joiden lopputulokset olivat aivan toisenlaisia.
Kilpailuasetelmat Stefan Lekon, Ruslan Karaevin, Sem Schiltin ja Alistair Overeemin kanssa näyttävät hänen kehityksensä eri puolia. Thom Harinck, Mike Passenier ja myöhemmin Saïd El Badaoui kuuluvat näiden otteluiden taustalla olevaan harjoitteluhistoriaan. Yhdessä he jäsentävät hänen uratarinansa päälinjat: varhaiset opit, kansainvälisen läpimurron ja tavan, jolla Hari hyödynsi hyökkäyskykyjään eri areenoilla.
1. Ura, joka yhdistää potkunyrkkeilyn eri maailmoja
Badr Hari kuuluu sukupolveen, joka koki siirtymän perinteisestä K-1:stä myöhempiin suuriin eurooppalaisiin potkunyrkkeilytapahtumiin. Amsterdamilainen harjoittelusali muodosti hänen perustansa, Japani tarjosi kansainvälisen näyttämön ja Alankomaiden otteluillat toivat hänet vastakkain yleisölle jo vuosien ajalta tuttujen mestareiden kanssa. Siksi hänen uransa tarjoaa myös näkökulman raskaan sarjan historian laajempaan aikakauteen.
Hänen tärkeimmät mestaruutensa on syytä mainita erikseen. Vuonna 2007 Hari voitti K-1:n raskaan sarjan mestaruusvyön. Vuonna 2009 hän voitti lisäksi It’s Showtime -sarjan raskaan sarjan mestaruuden. Perinteinen K-1 World Grand Prix oli eri mestaruuskilpailu: lopputurnaus, jossa voittajan oli voitettava useita vastustajia yhden illan aikana. Hari eteni sen finaaliin vuosina 2008 ja 2009. Tämä ero auttaa ymmärtämään sekä hänen saavutuksiaan että hänen asemaansa suurten turnausvoittajien joukossa.
Harille tappio merkitsi usein uuden kohtaamisen alkua. Leko, Graham, Karaev ja Overeem voittivat ensimmäisen ottelunsa häntä vastaan, mutta myöhemmin Hari onnistui voittamaan heidät. Schiltin kanssa kävi vuonna 2009 päinvastoin: Harin voitettua mestaruuden nopeasti Amsterdamissa Schilt käänsi tuloksen edukseen Grand Prix -finaalissa.
2. Amsterdamilainen perusta ja ensimmäiset harjoitteluvuodet
Hari syntyi 8. joulukuuta 1984 Amsterdamissa. Hänen vanhempansa olivat kotoisin Marokosta. GLORYn elämäkerran mukaan hän aloitti potkunyrkkeilyn seitsemänvuotiaana. Ensimmäiset harjoitukset olivat vielä kaukana suurista raskaan sarjan otteluista, joista hän tuli myöhemmin tunnetuksi: alku koostui tekniikan opettelusta, harjoituksiin palaamisesta ja kokemuksen kartuttamisesta.
Harin ensimmäiset harjoitteluvuodet liittyivät Mousid Akamraneen ja Mohammed Aït Hassouhun. Myöhemmin hän siirtyi Thom Harinckin oppiin amsterdamilaiselle Chakuriki-koululle. Eri valmentajien johdolla hän rakensi teknisen perustan, jonka avulla hän pääsi nuorena raskaan sarjan ottelijana kansainvälisiin kehiin.
Tämä amsterdamilainen tausta sopii siihen, miten hollantilainen potkunyrkkeily kehittyi. Tietoa välitettiin harjoitussalilla, urheilijat harjoittelivat eri parien kanssa ja ottelut osoittivat, mikä jo toimi ja mitä piti vielä kehittää. Hari kasvoi tässä vakiintuneessa harjoittelukulttuurissa ja loi siihen myöhemmin oman, selvästi tunnistettavan tyylinsä.
3. Chakuriki ja aika Thom Harinckin valmennuksessa
Thom Harinck on yksi hollantilaisen potkunyrkkeilyn historian suurista nimistä. Hänen Chakuriki-koulunsa yhdisti vaikutteita eri kamppailulajeista ja tunnettiin kansainvälisistä raskaan sarjan ottelijoistaan. Nuorelle ottelijalle harjoittelu tällaisessa ympäristössä merkitsi myös tutustumista vakiintuneen kilpaurheilukoulun kokemukseen ja odotuksiin.
Chakurikissa Hari harjoitteli ympäristössä, jossa oli runsaasti kokemusta kansainvälisistä otteluista. Harinck oli jo työskennellyt vahvojen raskaan sarjan ottelijoiden kanssa ja tunsi tien ulkomaisille huippuareenoille. Näin Hari tutustui hollantilaisen potkunyrkkeilyn vanhempaan sukupolveen oman kansainvälisen uransa ollessa vasta alussa.
Vakiintuneen koulun ja nuoren, hyökkäävästi ottelevan ottelijan yhdistelmä teki tästä ajanjaksosta kiinnostavan. Harilla oli ulottuvuutta ja räjähtävyyttä uhata vastustajia heti. Seuraavina vuosina etenkin hänen lyöntiensä ja potkujensa väliset siirtymät muuttuivat yhä tunnistettavammiksi.
4. Mike Passenier ja läpimurron taustalla tehty työ
Suuri osa Harin tunnetuimmista vuosista liittyy Mike Passenieriin ja Mike’s Gymiin. Heidän yhteistyöstään tuli tunnistettava osa Harin julkisuuskuvaa: kehässä hyökkäävä ottelija ja kulmauksesta häntä ohjaava valmentaja. Monille katsojille nämä kaksi nimeä kuuluvat samaan kansainvälisen raskaan sarjan potkunyrkkeilyn aikakauteen.
Valmentaja tekee muutakin kuin kannustaa ottelijaa ottelupäivänä. Valmistautumiseen kuuluu toistoja, tekniikoiden hiomista, yhdistelmien valintaa ja toimintatavan sovittamista vastustajan mukaan. Kun urheilijalla on paljon iskuvoimaa, erityisen kiinnostavaa on, miten hän käyttää sitä oikealla hetkellä ja sopivasta asemasta.
Mike’s Gym yhdistettiin hänen nimeensä vuosien ajan. Passenier oli hänen kulmassaan suuren osan K-1-kaudesta sekä myöhemmissä suurissa otteluissa. Vuonna 2021 Hari valitsi uuden harjoitteluympäristön Saïd El Badaouin valmennuksessa SB Gymillä. Se päätti pitkän yhteistyön, josta oli tullut monille faneille pysyvä osa hänen uraansa.
5. Tekninen tunnusmerkki: ulottuvuus, yhdistelmät ja temponvaihdokset
Hari pystyi uhkaamaan lyönneillään sekä vartaloa että päätä ja jatkamaan hyökkäystä äkisti potkulla. Hänen pituutensa ja ulottuvuutensa tarjosivat mahdollisuuksia etäisyydeltä. Lähempää yläkoukku tai lyhyt lyöntisarja saattoi muuttaa ottelun kulkua. Uhka tuli siksi monesta suunnasta, ei vain yhdestä suosikkitekniikasta.
Hänen tunnusomainen vahvuutensa oli kyky hyödyntää avautuva paikka nopeasti. Vastustajan, joka reagoi lyönteihin, oli varauduttava myös korkeaan potkuun. Jos hän suojasi vain päätään, vartaloon saattoi jäädä aukko. Kohteiden vaihtelu teki Harin hyökkäyksestä vaarallisen ja antoi hänen yhdistelmilleen oman rytminsä.
Hänen lähestymistapaansa kuuluivat kuitenkin myös kärsivällisyys ja ajoitus. Ensimmäisessä kohtaamisessaan Rico Verhoevenin kanssa vuonna 2016 Hari aloitti harkitusti ja järjestelmällisesti. Hän odotti tilaisuuksiaan ja pystyi sitten äkisti lisäämään tempoa. Juuri rauhallisen etäisyyden pitämisen ja terävän hyökkäyksen vuorottelu teki hänestä vaarallisen.
6. Stefan Leko: uusintaottelu, josta tuli läpimurtohetki
Kaksi kohtaamista Stefan Lekon kanssa vuonna 2005 tekivät Harin tutuksi monille kansainvälisille katsojille. Hän hävisi ensimmäisen ottelun: Leko osui häneen vartaloon suunnatulla pyörähdyspotkulla. Nuori hyökkääjä joutui näin heti vastakkain kokeneen vastustajan kanssa, jolla oli oma vaarallinen ja tunnusomainen aseensa.
Marraskuussa he kohtasivat uudelleen K-1-tapahtumassa Japanissa. Tällä kertaa Hari voitti toisessa erässä korkealla pyörähdyspotkulla. Näiden kahden tuloksen vastakohtaisuus teki kilpailuasetelmasta ikimuistoisen. Uusintaottelun ratkaissut tekniikka jäi yhdeksi hänen uransa alkuvaiheeseen yhdistetyistä hetkistä.
Nämä kaksi ottelua loivat hänen uransa alkuvaiheeseen heti tunnistettavan kilpailuasetelman. Ensin pyörähdyspotku yllätti hänet, myöhemmin hän voitti uusintaottelun näyttävällä korkealla pyörähdyspotkulla. Hänen nimensä yhdistettiin näin hyökkäykseen, joka teki vaikutuksen myös kickboxingia vakituisesti seuraavan yleisön ulkopuolella.
7. Peter Graham ja uusintaottelun merkitys
Peter Graham oli vuonna 2006 aivan erilainen haaste. Australialainen raskassarjalainen voitti heidän ottelunsa Aucklandissa tunnetulla pyörähdyshyökkäyksellään, jota kutsuttiin usein Rolling Thunderiksi. Harille se oli kova takaisku nousussa, jonka hänen voittonsa Lekosta oli tehnyt näkyväksi.
Elokuussa 2007 he kohtasivat uudelleen Hongkongissa. Tällä kertaa Hari voitti pisteillä. Aiemmin hänet yllättänyttä vastustajaa vastaan hän kesti nyt koko ottelun ja vei voiton nimiinsä. Hänen lukuisten tyrmäystensä joukossa tämä voitto osoitti myös hänen kykynsä otella pidemmän ottelun loppuun asti.
Graham pysyi myös toistuvana vastustajana. Vuonna 2014 he kohtasivat jälleen, tällä kertaa neljän ottelijan turnauksen finaalissa Dubaissa. Kilpailuasetelma alkoi näin Harin ensimmäisinä K-1-vuosina ja jatkui myöhempään vaiheeseen, jolloin myös muut järjestäjät järjestivät suuria raskaansarjan otteluita.
8. Ruslan Karaev: räjähtävyyttä räjähtävyyttä vastaan
Kohtaamiset Ruslan Karaevin kanssa kuuluvat Harin tunnettuihin K-1-tarinoihin. Karaev voitti heidän ottelunsa vuonna 2006. Maaliskuussa 2007 he ottelivat uudelleen Yokohamassa, missä Hari voitti tyrmäyksellä toisessa erässä. Näin aiempi tappio sai jälleen jatkoa, tällä kertaa toisenlaisella lopputuloksella.
Karaevissa hän kohtasi vastustajan, joka pystyi hyökkäämään nopeasti ja muuttumaan vaaralliseksi hetkessä. Heidän kohtaamisissaan aloite saattoi vaihtua äkillisesti. Vuoden 2007 voitto oli Harille jälleen tärkeä revanssivoitto hieman ennen hänen ensimmäistä K-1-mestaruusvyötään.
Joulukuussa 2009 Karaev kohtasi Harin jälleen, tällä kertaa World Grand Prix’n puolivälierässä. Hari voitti ottelun ensimmäisessä erässä ja otti näin ensimmäisen askeleen kohti toista peräkkäistä Grand Prix -finaaliaan. Kilpailuasetelma yhdistää hänen läpimurtovuotensa vaiheeseen, jossa hän kuului vakiintuneeseen kansainväliseen huippuun.
9. Havaiji 2007: K-1:n raskaansarjan mestaruusvyö
28. huhtikuuta 2007 Hari otteli Havaijilla Yusuke Fujimotoa vastaan vastikään käyttöön otetusta K-1:n raskaansarjan mestaruudesta. Hän voitti ensimmäisessä erässä ja hänestä tuli näin ensimmäinen kyseisen vyön haltija. Se oli järjestön virallinen mestaruus ja tärkeä virstanpylväs hänen kehityksessään kansainvälisen tason raskaansarjan ottelijaksi.
Raskaansarjan mestaruusvyöllä ja perinteisellä World Grand Prix’llä oli kummallakin oma paikkansa K-1:ssä. Mestaruusvyöstä oteltiin erillisessä mestaruusottelussa. Grand Prix’n finaalipäivänä jäljellä olevien osallistujien oli voitettava useita otteluita saman illan aikana. Hari oli siis jo mestari vuonna 2007, vaikka hänen kaksi suurta turnausfinaaliaan olivat vielä edessä.
Vuonna 2008 Hari puolusti raskaansarjan mestaruuttaan Glaube Feitosaa vastaan. Voitto oli osa vahvaa jaksoa, jonka aikana hän kohtasi myös muita vakiintuneita nimiä. Tunnetut finaalit tulivat siis vasta sen jälkeen, kun hän oli jo useaan otteeseen osoittanut pystyvänsä voittamaan korkeimmalla tasolla.
10. Peter Aerts ja nousu vuoden 2008 finaaliin
Peter Aerts edusti K-1:n aiempaa menestyssukupolvea. Perinteisen World Grand Prix'n kolminkertaisena voittajana hän oli yksi nimistä, jotka olivat tehneet raskaan sarjan potkunyrkkeilyn tunnetuksi maailmalla. Hänen kohtaamisensa finaalipäivänä tarkoitti Harille ottelua poikkeuksellisen kokenutta turnausottelijaa vastaan.
Vuoden 2008 puolivälierässä Hari voitti toisessa erässä teknisellä tyrmäyksellä. Sen jälkeen hän voitti Errol Zimmermanin välierässä. Näin hän eteni ensimmäistä kertaa World Grand Prix'n viimeiseen otteluun. Samana iltana kävi ilmi sekä hänen kykynsä voittaa vakiintunut mestari että hänen paikkansa raskaan sarjan seuraavassa sukupolvessa.
Voitettuaan kaksi ottelua saman illan aikana Hari oli ensi kertaa turnauksen viimeisessä ottelussa. Erityisesti voitto Aertsista korosti hänen läpimurtoaan raskaan sarjan huippujen joukkoon. Nuori haastaja, jonka oli vielä muutamaa vuotta aiemmin tehtävä itselleen nimeä, oli nyt voittanut yhden kokeneimmista K-1-mestareista.
11. Remy Bonjasky ja hylkäykseen päättynyt finaali
Remy Bonjasky toi mukanaan oman tyylinsä ja runsaasti turnauskokemusta. Hänen puolustuksensa, ajoituksensa ja räjähtävät hyökkäyksensä asettivat erilaisen haasteen kuin Aertsin tai Zimmermanin vahvuudet. Vuoden 2008 finaalissa kohtasi kaksi ottelijaa, jotka kumpikin pystyivät muuttamaan ottelun kulun nopeasti omalla tavallaan.
Finaali päättyi Harin hylkäämiseen, kun hän oli osunut maassa olleeseen Bonjaskyyn. Bonjasky julistettiin World Grand Prix'n voittajaksi. Kahdesta voitetusta ottelusta huolimatta pääpalkinto jäi näin Harilta saamatta.
Näin päättyi Harin ilta, jonka aikana hän oli ensin voittanut Aertsin ja Zimmermanin. Tie finaaliin oli osoittanut hänen kykynsä korkeimmalla tasolla. Bonjasky lähti Yokohamasta mestarina, kun taas Hari aloitti seuraavana vuonna jälleen matkansa kohti turnauksen viimeistä ottelua.
12. Suuri areena ja turnauspäivän paineet
Perinteinen K-1-finaalipäivä eteni poikkeuksellisella tavalla. Ottelija aloitti puolivälierästä ja joutui voitettuaan ottelemaan uudelleen. Yksi ottelu vaikutti siten seuraavaan: kehässä vietetty aika, ottelun rasitus ja otteluiden välinen palautuminen olivat kaikki osa turnauksen haastetta.
Raskaan sarjan ottelijalle se tarkoitti kolmea eri vastustajaa yhden illan aikana, jos hän eteni finaaliin. Vuonna 2008 Aerts ja Zimmerman vaativat kumpikin omanlaisensa ottelutaktiikan, ennen kuin vastaan tuli Bonjasky. Nopea voitto saattoi säästää voimia, mutta raskaan ottelunkin jälkeen voittajan oli valmistauduttava uudelleen.
Tämä rakenne teki K-1:stä erityisen jännittävän. Yleisö näki saman illan aikana tien puolivälieristä finaaliin, kun mestarit, yllätykset ja keskinäiset kilpailuasetelmat kohtasivat. Hari eteni viimeiseen otteluun kahdesti, vuosina 2008 ja 2009, ja oli näin mukana kansainvälisen raskaan sarjan potkunyrkkeilyn vahvassa vaiheessa.
13. Sem Schilt Amsterdamissa: mestaruus 45 sekunnissa
Toukokuussa 2009 Hari kohtasi Amsterdamissa Sem Schiltin It’s Showtimen raskaan sarjan mestaruusottelussa. Schilt oli jo yksi K-1-sukupolven suurista nimistä. Hänen pituutensa, ulottuvuutensa ja kykynsä hallita otteluetäisyyttä olivat tehneet hänestä poikkeuksellisen menestyneen.
Hari voitti ottelun 45 sekunnissa. Tästä nopeasta voitosta tuli yksi hänen uransa merkittävimmistä saavutuksista. Se osoitti, kuinka vaarallinen hänen suora hyökkäyksensä saattoi olla myös erittäin menestynyttä mestaria vastaan, kun hän löysi heti hyviä hyökkäyspaikkoja eikä vastustajalle jäänyt juuri aikaa päästä omaan rytmiinsä.
Voitto toi Harille It’s Showtimen raskaan sarjan mestaruuden ja nousi yhdeksi hänen tunnetuimmista voitoistaan. Hän oli voittanut mestarin, jonka etäisyydenhallinta teki hänestä monelle vastustajalle erityisen vaikean lähestyä. Myöhemmin samana vuonna Schilt odotti häntä jälleen, tällä kertaa Grand Prix -finaalissa Japanissa.
14. Alistair Overeem ja eri aikakausien yli jatkunut kilpailuasetelma
Alistair Overeem ja Hari kohtasivat loppuvuonna 2008 K-1-säännöillä. Overeem voitti ensimmäisessä erässä. Tästä alkoi kahden raskassarjalaisen kilpailuasetelma, joka herätti paljon kiinnostusta myös heidän erilaisten urheilutaustojensa vuoksi. He kohtasivat uudelleen jo seuraavana vuonna.
Vuoden 2009 World Grand Prix’n välierässä Hari voitti Overeemin niin ikään ensimmäisessä erässä. Harille se merkitsi paitsi onnistunutta uusintaottelua myös pääsyä toiseen peräkkäiseen Grand Prix -finaaliin. Vuorotellen otetut voitot selittävät, miksi heidän nimensä yhdistettiin toisiinsa myöhemminkin.
Vuonna 2022 he kohtasivat jälleen GLORYssa. Kolmas ottelu on merkitty tulosmuutoksen jälkeen ratkaisemattomaksi. Heidän kilpailuasetelmansa yhdistää näin kolme eri ottelupäivää lähes neljäntoista vuoden ajalta. Kaksi ensimmäistä kohtaamista kuuluvat klassisiin K-1-vuosiin, kolmas myöhempään GLORY-vaiheeseen.
15. Vuoden 2009 World Grand Prix: jälleen viimeiseen otteluun asti
Hari eteni vuoden 2009 finaaliin voitettuaan Karaevin ja Overeemin. Viimeinen vastustaja oli jälleen Sem Schilt, jonka hän oli voittanut nopeasti Amsterdamissa aiemmin samana vuonna. Finaalipäivällä oli siten selkeä tarina: kaksi menestynyttä raskassarjalaista kohtasi toisensa, mutta pelissä oli eri pääpalkinto.
Tällä kertaa Schilt voitti finaalin ensimmäisessä erässä. K-1 World Grand Prix’n voitto meni siten hänelle. Harin vahva eteneminen turnauksessa päättyi jälleen aivan kokonaisvoiton kynnyksellä. Erot Amsterdamin otteluun tekevät näistä kahdesta kohtaamisesta kiinnostavia vertailtavia.
Samana vuonna samat raskassarjalaiset kohtasivat siis kahdessa hyvin erilaisessa ottelussa. Amsterdamissa Hari voitti It’s Showtime -mestaruusvyön; Japanissa Schilt voitti K-1:n lopputurnauksen. Harille mestaruusvoitto ja kaksi voitettua ottelua finaalipäivänä olivat merkittäviä saavutuksia viimeisen ottelun tappiosta huolimatta.
16. Hesdy Gerges ja myöhemmät It’s Showtime -vuodet
Vuonna 2010 Hari puolusti ensin It’s Showtime -mestaruuttaan Mourad Bouzidia vastaan. Myöhemmin samana vuonna hän kohtasi Amsterdamissa Hesdy Gergesin, joka oli myös kytköksissä Alankomaiden kamppailusalikulttuuriin. Gerges toi mestaruustarinaan jälleen yhden tutun raskaansarjan nimen.
Kohtaaminen Gergesin kanssa päättyi Harin hylkäämiseen, kun hän osui maassa olleeseen vastustajaansa. Gergesistä tuli näin uusi It’s Showtime -mestari. Hari menetti mestaruusvyön, jonka hän oli voittanut Schiltiä vastaan vuotta aiemmin.
Vuonna 2018 Hari ja Gerges kohtasivat uudelleen, tällä kertaa GLORYssa. Myöhemmän tulosmuutoksen jälkeen ottelun viralliseksi tulokseksi kirjattiin no contest. Heidän kohtaamistensa välissä oli näin kahdeksan vuotta ja siirtyminen It’s Showtimesta GLORYyn.
17. Uusia vastustajia ja tuttuja nimiä perinteisen K-1-kauden ulkopuolella
Suurten Grand Prix -vuosien jälkeenkin Hari kohtasi merkittäviä raskaansarjan ottelijoita. Hänen voittonsa Gökhan Sakista Leeuwardenissa tammikuussa 2012 kuuluu tuon ajan huomattaviin saavutuksiin. Jälleen kerran hänen hyökkäyksensä ratkaisi ottelun nopeasti.
Kohtaamiset Zabit Samedovin kanssa antavat noista vuosista toisenlaisen kuvan. Hari kohtasi hänet eri tapahtumissa vaihtelevin tuloksin. Ura ei koostunut pelkästään vuosittain toistuvasta K-1:n finaalipäivästä, vaan myös yksittäisistä ottelutapahtumista ja useita kausia jatkuneista kilpailuasetelmista.
Vuonna 2014 Hari voitti Dubaissa neljän ottelijan turnauksen. Hän kukisti Lekon välierässä ja Grahamin finaalissa. Molemmilla vastustajilla oli ollut osansa hänen kansainvälisessä läpimurrossaan. Nämä tutut nimet kohtasivat siis myös perinteisten K-1-turnausten ulkopuolella.
18. GLORY ja ensimmäinen kohtaaminen Rico Verhoevenin kanssa
Hari ja Rico Verhoeven kohtasivat Oberhausenissa 10. joulukuuta 2016. Kiinnostus oli suurta, ja kohtaaminen sai nimekseen COLLISION. Verhoeven oli hallitseva GLORYn raskaansarjan mestari; Harilla oli mukanaan K-1- ja It’s Showtime -vuosina rakentunut maine.
Virallisen otteluraportin mukaan kyseessä oli kolmieräinen superottelu, jossa maailmanmestaruus ei ollut panoksena. Hari aloitti harkiten ja osui Verhoeveniin ensimmäisessä erässä. Toisessa erässä hän loukkasi kätensä eikä pystynyt jatkamaan. Verhoeven voitti teknisellä tyrmäyksellä.
Ensimmäisessä COLLISION-ottelussa kohtasivat vakiintunut mestari ja yksi K-1-kauden tunnetuimmista hyökkäävistä ottelijoista. Lyhyt ottelu jätti monet katsojat kaipaamaan lisää. Molemmat ottelijat puhuivat sen jälkeen uusintaottelusta, joka lopulta toteutui vuonna 2019 maailmanmestaruus panoksena.
19. GelreDome vuonna 2019: kaksi kanveesiinlyöntiä ja odottamaton loppu
Uusintaottelu käytiin Arnhemissa 21. joulukuuta 2019. Tällä kertaa GLORYn raskaansarjan mestaruus oli panoksena. Hari sai Verhoevenin kanveesiin oikealla lyönnillä ensimmäisessä erässä. Kolmannessa erässä seurasi toinen kanveesiinlyönti, tällä kertaa korkealla potkulla.
Nämä hetket osoittivat, että Hari pystyi löytämään hyökkäysmahdollisuuksia myös kokenutta mestaria vastaan. GLORYn virallisessa otteluraportissa korostetaan hänen hyökkäyskulmiaan ja voimaa, jolla hän käytti löytämänsä aukot hyväkseen. Ottelun jännitys kasvoi siten paljon ennakko-odotuksia suuremmaksi.
Pian tämän jälkeen Hari ei pystynyt jatkamaan kiertopotkun ja jalkavamman vuoksi. Verhoeven säilytti mestaruutensa teknisellä tyrmäyksellä. Kahden kanveesiinlyönnin ja Harin vahvojen hyökkäyshetkien jälkeen mestaruusottelu päättyi näin äkillisesti.
20. Uusia valmennusvalintoja ja uusi GLORY-sukupolvi
Uusintaottelun jälkeisinä vuosina Hari kohtasi muun muassa Benjamin Adegbuyin ja Arkadiusz Wrzosekin. He toivat mukanaan erilaisia vahvuuksia ja haasteita. Harin myöhemmälle GLORY-kaudelle muodostui näin oma tarinansa: eniten yleisön huomiota herättäneen kilpailuasetelman rinnalle tuli uusia vastustajia.
Vuonna 2021 tuli julki, että Hari siirtyi Saïd El Badaouin valmennukseen SB Gymille. Se merkitsi uutta harjoitteluympäristöä pitkän Mike Passenierin kanssa tehdyn yhteistyön jälkeen. Myös uransa myöhemmässä vaiheessa Hari teki uusia valintoja valmistautumisensa ja valmennuksensa suhteen.
Hari joutui hyväksymään tappiot Adegbuyille ja Wrzosekille. Uusintaottelu Wrzosekia vastaan vuonna 2022 päättyi ilman ratkaisua. Uusi raskaansarjan sukupolvi nousi esiin, kun Hari etsi yhä seuraavaa suurta voittoaan.
21. Marokko, vuoden 2023 ottelut ja hänen sanansa vuonna 2026
Harin marokkolainen tausta oli näkyvä osa hänen urheilijaidentiteettiään. Vaikka hän syntyi Amsterdamissa ja kehittyi Alankomaiden salikulttuurissa, hän edusti Marokkoa. GLORYn elämäkerrassaan hän kertoo yhteydestään maahan ja siellä saamansa tuen merkityksestä.
Syyskuussa 2023 Hari vetäytyi GLORY 88 -tapahtumaan suunnitellusta ottelustaan James McSweeneytä vastaan osoittaakseen myötätuntoa Marokon maanjäristyksen uhreille. Kuukautta myöhemmin Hari otteli GLORY 89 -tapahtumassa Bulgariassa Uku Jürjendalia vastaan. Jürjendal voitti toisessa erässä teknisellä tyrmäyksellä.
Sportnieuws.nl kertoi 8. helmikuuta 2026 Instagram-viestistä, jossa Hari kuvaili, ettei enää kilpaile aktiivisesti mutta rakastaa lajia edelleen. Hän oli käynyt GLORY 105 -tapahtumassa ja kiitti lähellään olevia ihmisiä. Viesti ei sisältänyt virallista ilmoitusta uran päättymisestä. Hänen yhteytensä potkunyrkkeilyyn oli edelleen selvä.
22. Tunnistettavan raskaansarjan persoonan vetovoima
Harin vaikutusta ei voi arvioida pelkästään mestaruusvoittojen perusteella. Hänen ottelunsa herättivät odotuksia: yksi hyökkäys saattoi muuttaa ottelun kulun, aiempi kilpailuasetelma oli tuttu ja mestarin kohtaaminen loi jännitystä. Tämä yhdistelmä teki hänen nimestään yleisölle erityisen kiinnostavan.
Hänen uransa yhdistää myös erilaisia katsojaryhmiä. K-1-faneille hän kuuluu Japanin suurten turnausten aikakauteen. Monille hollantilaisille katsojille juuri ottelut Verhoevenia vastaan ovat tärkeä kiinnekohta. Hänen marokkolainen identiteettinsä ja taustansa tuovat esiin myös kiinnostuksen kansainvälisen merkityksen.
Monille faneille juuri nämä kohtaamiset ovat jääneet mieleen: korkea potku Lekoa vastaan, nopea voitto Schiltistä ja Verhoevenin pudotukset kanveesiin. Yhdessä mestaruusvöiden ja Grand Prix -finaalien kanssa ne selittävät, miksi Harin nimi vakiintui tunnettujen raskassarjalaisten joukkoon.
23. Uratarinasta omalle harjoitussalille
Jos harrastat itse potkunyrkkeilyä, tunnistat Harin otteluissa samoja asioita, joita harjoitellaan salillakin: iskujen vaihtelun vartalosta päähän, potkun valmistelun lyönneillä ja oikean etäisyyden säilyttämisen. Tunnilla rakennat tällaisia yhdistelmiä vaihe vaiheelta, ensin rauhallisesti ja myöhemmin nopeammalla tempolla ja liikkuen.
Säkkiharjoittelu ja pistariharjoittelu antavat tilaa harjoitella yhdistelmiä ja osumakohtia. Hallitussa pariharjoittelussa mukaan tulevat selvemmin myös etäisyys, reagointi ja puolustus. Sopivat potkunyrkkeilyhanskat ja nyrkkeilysiteet tukevat lyöntiharjoittelua. Säärisuojat, hammassuoja ja treenivaatteet sopivat erilaisiin pariharjoituksiin ja liikkumiseen.
Hyvä harjoituspari auttaa sinua reagoimaan terävästi. Pistehanskoilla harjoittelet lyöntiyhdistelmiä, kun taas thai pads -lyöntityynyt ja potkutyynyt mahdollistavat voimakkaat potkut sekä käsien ja jalkojen yhdistelmät. Kun harjoituspari liikuttaa kohteita ja vaihtelee tempoa, harjoitat hyökkäyksen lisäksi jalkatyötäsi ja paluuta suojaukseen.
24. Badr Harin paikka potkunyrkkeilyn historiassa
Badr Hari toi kansainväliseen raskaan sarjan potkunyrkkeilyyn hyökkääjän, jolla oli omaleimainen tyyli. K-1:n raskaan sarjan mestaruus, It’s Showtime -mestaruusvyö, kaksi klassista Grand Prix -finaalia ja voitot nimekkäistä vastustajista ovat hänen uransa selviä virstanpylväitä. Hänen hyökkäysvoimansa, ulottuvuutensa ja kykynsä hyödyntää vastustajan jättämät aukot tekivät monista otteluista erityisen kiinnostavia seurata.
Tarina on kuitenkin suurempi kuin sen parhaat hetket. Taustalla ovat hänen varhaiset valmentajansa, aika Harinckin kanssa, pitkä yhteistyö Passenierin kanssa sekä myöhemmät harjoitteluun liittyvät valinnat. Kilpailuasetelmat Lekon, Grahamin, Karaevin, Schiltin, Overeemin, Gergesin ja Verhoevenin kanssa näyttävät saman uran eri puolia. Myös tappiot, loukkaantumiset ja kilpailuissa saadut hylkäykset kuuluvat kokonaiskuvaan.
Amsterdamilaiselta salilta Hari nousi kansainvälisen yleisön tietoisuuteen. Hän voitti merkittäviä mestaruuksia, kukisti kovia vastustajia ja oli vuosien ajan nimi, jonka otteluita potkunyrkkeilyfanit odottivat. Hänen uransa yhdistää klassiset K-1-vuodet myöhempään GLORY-aikakauteen. Hänen hyökkäävä tyylinsä pysyi tunnistettavana molempina kausina.
